Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan

Huomenna, jos Jumala suo, kansamme kerääntyy sankoin joukoin televisioiden ääreen. Katsotaan juhlapukuja, koruja ja julkkiksia. Tosin Juvan kirkkoherra ei tänä vuonna ole tiettävästi paikalla. Noissa hienoissa juhlissa toimittajat haastattelevat ihmisiä. Kokemuksen syvällä rintaäänellä arvaan, että jälleen monelta kysytään: ”Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?”

Huomenna, jos Jumala suo, kansamme kerääntyy sankoin joukoin televisioiden ääreen. Katsotaan juhlapukuja, koruja ja julkkiksia. Tosin Juvan kirkkoherra ei tänä vuonna ole tiettävästi paikalla. Noissa hienoissa juhlissa toimittajat haastattelevat ihmisiä. Kokemuksen syvällä rintaäänellä arvaan, että jälleen monelta kysytään: ”Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?”

Kysymys on hankala, sillä itsenäisyys tarkoittaa sanana montaa eri asiaa. Itsenäisyydellä toki itsenäisyyspäivän juhlissa tarkoitetaan yleensä valtion itsenäisyyttä. Suomi on itsenäinen valtio, sillä muut valtiot ovat päättäneet tunnustaa Suomen itsenäisyyden vuonna 1918. Itsenäisyys tarkoittaa tässä sitä, että suomalaiset pystyvät tekemään itseään koskevia päätöksiä tietyissä rajoissa. Joidenkin mukaan esimerkiksi Euroopan Unionin päätäntävalta vähentää tai poistaa Suomen itsenäisyyttä.

Monesti itsenäisyys-sanaa käytetään myös ihmisistä. Ihminen on periaatteessa itsenäinen silloin, kun hän pystyy itse tekemään itseään koskevia päätöksiä. Käytännön vaatimuksia tähän ovat täysi-ikäisyys ja se, ettei ole holhoojaa. Kuitenkin itsenäisiksi kutsutaan yleensä heitä, jotka ovat jollain tavalla riippumattomia muista. Esimerkiksi heillä on rahaa paljon tai he tekevät päätöksiä täysin muiden mielipiteistä riippumatta.

Ja kuitenkaan kukaan meistä ihmisistä tai muodostamistamme valtioista ei ole toisistaan riippumaton. Täysi riippumattomuus on käytännössä mahdotonta saavuttaa. Itsenäisyyskään ei silloin voi tarkoittaa täyttä riippumattomuutta. Me tarvitsemme toisiamme niin yksityiselämässämme, kuin laajemmassa mittakaavassa.

Kirkoissamme kiitetään itsenäisyyspäivänä Jumalaa siitä, että Hän antoi meille maan, valtion ja yhteiskuntajärjestyksen. Jotkut kritisoivat kristinuskoa ja siihen turvautuvia oman ajattelun puutteesta. Jättäydytään Raamatun sanan johdatukseen ja oma ajattelu – itsenäisyys – unohtuu. Mikäli itsenäisyys on jo lähtökohtaisesti riippuvainen toisista ihmisistä, eikö se voisi olla riippuvainen myös Jumalasta? Niin kristityt ovat aina uskoneet. Häneltä saamme oman ajattelukykymme ja itsenäisyytemme. Näitä ei suinkaan tarvitse hylätä uskovana. Usko lisää vain ymmärryksen siitä Jumalan vaikutuksesta, joka on totta joka tapauksessa jokaisen elämässä.

Jumalamme rakastaa meitä ja tahtoo meille kaikkea hyvää. Yksi osoitus siitä on maamme ja valtiomme. Häntä saa ja kannattaa kiittää siitä, samoin kuin muista hyvistä asioista elämässämme.

Mika Malinen, seurakuntapastori

  • 05.12.2018

15 elo

Kenelle olet uskollinen?

Ensi sunnuntain tekstit puhuvat uskollisuudesta. Tämä sana saattaa kuulostaa nykyihmisen korvissa perin vanhanaikaiselta. Kirjallisuus, elokuvat ja viihde suorastaan yllyttävät uskottomuuteen lähimmissä ihmissuhteissa. Myös työelämässä tuntuu monesti olevan tärkeämpää ajaa omia etujaan kuin olla uskollinen ja lojaali työnantajaa kohtaan. Näiden asenteiden valitettavia seurauksia näemme jatkuvasti niin julkisuudessa kuin lähiympäristössämme. Lue lisää

18 heinä

Armahtakaa!

Viime sunnuntain kirkkovuoden aihe puhui armahtamisesta. Jeesuksen opetuksessa minua sykähdyttää hänen kykynsä muuttaa kysymyksenasettelu aivan uuteen kulmaan. Jeesus tarjoaa meille uutta kultaista keskitietä tai kolmatta vaihtoehtoa. Lue lisää

11 heinä

Uusia virsiä voi opetella netissä

Kuulun siihen ikäluokkaan, joka oppi kansakoulussa laulamaan virsiä. Virsien opettelu oli osa opetusohjelmaa. Virsiä laulettiin aamuhartauksissa mutta myös musiikkitunneilla. Käytössä oli vuoden 1938 virsikirja ja monet virret opin sen mukaisesti. Kouluaikaisessa virsikirjan nuottipainoksessa eli koraalivirsikirjassa oli suorastaan tähdellä merkitty virret, jotka sopivat koulussa opetettaviksi. Lue lisää

15 elo

Kenelle olet uskollinen?

Ensi sunnuntain tekstit puhuvat uskollisuudesta. Tämä sana saattaa kuulostaa nykyihmisen korvissa perin vanhanaikaiselta. Kirjallisuus, elokuvat ja viihde suorastaan yllyttävät uskottomuuteen lähimmissä ihmissuhteissa. Myös työelämässä tuntuu monesti olevan tärkeämpää ajaa omia etujaan kuin olla uskollinen ja lojaali työnantajaa kohtaan. Näiden asenteiden valitettavia seurauksia näemme jatkuvasti niin julkisuudessa kuin lähiympäristössämme. Lue lisää

18 heinä

Armahtakaa!

Viime sunnuntain kirkkovuoden aihe puhui armahtamisesta. Jeesuksen opetuksessa minua sykähdyttää hänen kykynsä muuttaa kysymyksenasettelu aivan uuteen kulmaan. Jeesus tarjoaa meille uutta kultaista keskitietä tai kolmatta vaihtoehtoa. Lue lisää

11 heinä

Uusia virsiä voi opetella netissä

Kuulun siihen ikäluokkaan, joka oppi kansakoulussa laulamaan virsiä. Virsien opettelu oli osa opetusohjelmaa. Virsiä laulettiin aamuhartauksissa mutta myös musiikkitunneilla. Käytössä oli vuoden 1938 virsikirja ja monet virret opin sen mukaisesti. Kouluaikaisessa virsikirjan nuottipainoksessa eli koraalivirsikirjassa oli suorastaan tähdellä merkitty virret, jotka sopivat koulussa opetettaviksi. Lue lisää